Pieni kuvapostaus

Kuvia on tullut otettua jonkun verran ja kaikkea en ole vielä jaksanut/ei ole ollut aikaa pienentää, mutta tässä kuitenkin hieman katseltavaa.

Alku hyvin, kaikki hyvin.. tai jotain.

Vuoden seikkailu Kanazawassa, Japanissa on nyt virallisesti alkanut.

Moi moi Suomi!

Viimeinen viikonloppu kotimaassa meni nopeasti M:n ja P:n kanssa kierrellen Helsingissä ja katsellessa leffoja. Kiitos tytöille viikonlopusta! <3

Alku viikko onkin sitten mennyt tärkeitä asioita hoitaessa, viimeisiä vietäviä ostaessa ja vaatteiden läpikäymisessä. Pakkaaminen jäi tietenkin vikaan iltaan/yöhön ja tälle aamulle. Illalla jo yhdessä vaiheessa totesin että on pakko karsia vaatteista (eli palauttaa jotain matkalaukusta vaatekappiin) jotta saan tarvittavan omaisuuden mukaan. Ja mukaanhan on siis lähdössä KAKSI matkalaukkua jotka pukkaan ruumaan. Käsimatkatavarat ängen yhteen reppuun ja kameralaukkuun. Hieman pelottaa tuo laukkujen paino. Isompi ruumaan menevistä laukuistani on tällä hetkellä 20kg paikkeilla. Pienemmästä en vielä tiedä. Saas nähä...

Vieläkään ei ole iskenyt se että olen tosissani lähdössä jo tänään ja että tulen viettämään Japanissa kokonaisen vuoden (tulen toistamaan tätä jälkimmäistä varmaan vähän aikaa, koittakaa kestää). Ehkä se iskee kentällä, ehkä vasta Japanissa.

Mutta en nyt tämän enempää juoruile tässä vaan rupean pakkaamaan läppäriä reppuun jotta on viimeisetkin tavarat valmiina lähtöön, käväisen suihkussa ja syön jotain. Sitten vain odotellaan että kuskini tulee kotiin töistä ja lähtee roijaamaan minua tavaroineni kentälle.

Seuraava postaus tuleekin kirjoiteltua Japanissa! Joten eiku moikkamoi vaan! さよなら！  

Työt ohi, valmistautuminen alkakoon

Alle kuusi päivää lähtöön.

Asioita vielä tehtävänä ennen lähtöä. Pieni paniikin poikanen nostamassa päätään mielen perukoilla. Stressiä raha-asioista. Stressiä ajankäytöstä. Mutta hassusti ei ole siltikään vielä iskenyt kunnolla tajuntaan että olen lähdössä Japaniin vuodeksi. Ehkä se jossain vaiheessa.

Onneksi yliopiston osalta ei tarvitse stressata mistään. Kanazawan yliopisto on ollut ihanan aktiivinen infojen lähettämisessä. Tiedän että olen pääsemässä bussikyydillä kentältä kampukselle, että asuntolalla odottaa liuta ihmisiä jotka ohjeistavat ja auttavat meitä sisään muutossa (huoneeni on kai neljännessä kerroksessa ainakin numeronsa puolesta), osoitettakaan ei tarvitse ilmeisesti lähteä itse kaupungintalolle rekisteröimään vaan yliopisto tarjoaa proxy palvelun joka käy hoitamassa asian meidän puolestamme. Orientaatio viikon aikataulukin on tiedossa. Eka viikonloppu vaikuttaa ihanan tyhjältä minkään ohjelman suhteen, tiedä sitten mitä vaihtarit haluavat tehdä (muuta kuin selvitellä jet lagia pois) tai mitä asuntolan vastaavat päättävät päidemme menoksi järjestää. Luultavimmin viikonloppu kuitenkin menee siinä että paikallistamme lähimmän supermarketin ja 100-jenin kaupan ja ostelemme asuntoihin tarvittavia välineitä (siis paistinpannua, kattilaa ym pientä tavaraa, asunnothan ovat muuten kalustettuja).

Meinasin aluksi kirjoitella yliopistosta tietoa tänne ennen Japaniin lähtöä, mutta mietin että ehkä on paras jättää kyseinen postaus sitten siihen kun olen viettänyt hetken aikaa yliopistossa ja tiedän asioista vähän enemmän. Mielummin niin kuin se että kopioisin tähän tietoa wikipediasta ym.

Viikonloppuna tai viimeistään maanantaina täytyy aloittaa pyykkäys/silitys rumba. Ajattelin myös eristää mukaan lähtevät vaatteet vaatekaappiin erilliseen koriin. Pitäisi kaivaa myös käsimatkatavaroita varten ajattelemani iso reppu jostain esiin jotta saisin katsottua kuinka paljon siihen mahtuu tavaraa. Olen myös kaivellut esiin niitä pikkuasioita joita arvelen/tiedän tarvitsevani Japanissa. Esim Suica -matkakorttini (omistan niitä kaksi, lol). Vilkaisin myös että onko Kanazawalla joku oma matkakorttinsa vai toimiiko tuo Suica sielläkin. Eipä toimi. Pitää siis paikanpäällä sitten metsästää itselleen ICa (lausutaan ilmeisesti Aika) ettei aina tarvitse maksaa bussimatkoja keskustan ja kampuksen välillä käteisellä. Käteisestä puheen ollen, löysin myös pikkuisen kolikkopussini jossa oli vielä tallella jokunen jeni edellisen reissun jäljiltä. Jes, saan siis ostettua kentällä automaatista juotavaa ilman että pitäisi jossain käydä hajottamassa isompaa seteliä. Pitää tosin varmistaa että jäljellä olevat kolikot eivät ole kaikki vain yhden jenin kolikoita, ne ei käy mihinkään automaattiin. Prkl, nuo yhden jenin kolikot on kyllä jotain mitä vihaan yli kaiken Japanissa. Niillä ei tee MITÄÄN! Mutta mutta, pitänee laskea että paljonko noita jenejä on ja minkälaisina kolikkoina tallella. Mitään järisyttävää summaa kolikkopussistani tuskin löytyy, mutta toivottavasti edes yhden juomapullon verran. Tai kahvin verran. Lentokentällä tapaamispaikkamme vieressä kun on Doutor kahvila, ainakin KIXin sivujen mukaan.

Viime lauantaina allekirjoittaneelle pidettiin pienet läksiäisjuhlat perheen, sukulaisten ja parin perhetutun voimin. Tai siis, eniten töitä päivän eteen tein minä kun valmistin kaksi japanilaista ruokalajia vieraille makusteltavaksi. Äitikin valmisti omaa suosikkiaan eli sushia ja minä kyhäsin omat (tällä hetkellä) suosikki ruokalajini: karee (japanilainen curry kastike) ja okonomiyaki (eräänlainen kaalipannukakku). Kareen valmistin kasvisversiona eli kastikkeen joukossa oli pilkottuna perunaa, porkkanaa ja punaista omenaa. Jos lihaisamman kastikkeen haluaa niin siihen voi toki lisätä haluamaansa lihaa. Itse suosin kasvisversiota. Okonomiyaki taikinan sekaan tuli aimo läjä kaalia ja hieman kinkkua (merenelävä versiotakin voi tehdä laittamalla sekaan esim katkarapua ym). Aika yksinkertaisen version tein. Mutta kaikki vaikuttivat tykkäävän. Resepti pyyntöjäkin sain. Pitää lähetellä ne ennen Japaniin lähtöä.

Ja tietenkin sain pieniä läksiäislahjojakin!

Näiden lisäksi sain nätin kukkakimpun joka onpi keittiön pöytää koristamassa. Kumpikin kortti sisälsi hieman rahaa matkakassaan.

Kukkalaukun/meikkipussin sisältö.Matkaevästä ja puuhasteltavaa.

Työsuhde Nordeassa loppui tänään (pe 18.9.) ja samoin loppuivat kello kuuden herätykset. Tietenkin aion jatkaa tätä aikaisin heräilemistä, mutta en kuitenkaan ihan kuuden maissa ajatellut pompata ylös. Sain työkavereilta lahjakassin jossa oli kaikenlaista "tarpeellista" tavaraa vaihtovuotta varten. Kiitokset tästä Nordean UA-tiimille!

Suomi t-paita, sateenvarjo, Nordea muki, keltainen Nordean possu-avaimenperä (jonka sain myös vihreänä), post-it noteseja, kyniä, muistitikku, matkakokoinen hiiri, Jalmari hiirimatto ja itse Jalmari joka lähteekin mukaan matkalle.

Viikonloppu tuleekin vietettyä hyvässä seurassa leffoja katsellen. Rakkautta&Anarkiaa leffafestivaalit tarjoavat tänäkin vuonna laajan valikoiman erilaisia leffoja syynättäväksi ja aikomuksena oli käydä katsastamassa niistä kolme. Alunperin piti käydä katsomassa neljä, mutta tämän iltainen leffaan meno piti perua mielenilmauksen takia. Kyseinen mielenilmaus kun aiheutti sen että junat eivät kulje ja leffaseurani ei näin ollen päässytkään Tampereelta tänne Helsinkiin. Noh, on se kolmekin leffaa jo ihan hyvä saldo viikonlopulle.

Pieni päivitys

Sain jo valituksen siitä että blogi on ollut hiljaa pari viikkoa. Sorry!

Hieman päivitystä siis että miten on asiat edenneet.

MEXT apurahan saajille pidettiin lähtöorientaatio tuossa 24.8. Orientaatiossa käytiin läpi hieman säännöstöä jota meidän stipendiaattien pitää seurata. Lähinnä että pitää totella yliopiston sääntöjä, opiskella eikä vain hurvitella, lakeja pitää totella ymym. Käytännön asioissa käytiin läpi mm. paljonko olemme kuukaudessa tuota apurahaa saamassa, mitä kannattaa tehdä/hankkia ennen Japaniin lähtöä ja mitä mahdollisesti joudumme tekemään ensimmäisinä päivinämme yliopistolla (osoitteen rekisteröintiä kaupungintalolla ymym). Ei hirveästi uutta tietoa, mutta hyödyllinen orientaatio kuitenkin.

Hieman yllätti ettei yksikään paikalla olleista Japaniin lähtijöistä (5 meitä Japanese Language and Culture opiskelijaa ja 2 Research opiskelijaa) ole menossa länsi-Japaniin ja vain yksi on suuntaamassa Tokioon (hänellä taisi olla lähtö tällä viikolla). Kanazawa, Yamagata, Aichi ja Chiba on suuntana meillä muilla JLC vaihtareilla ja research opiskelijat suuntaavat ilmeisesti Hokkaidolle.

Olen saanut nyt varmistuksen kyydityksestä KIX:n kentältä yliopistolle KUn charter bussilla. Ja ensi viikolla pitäisi tulla lisätietoja asuntolastakin (varmistukset saapumispäivistä piti ilmaista asuntolavastaavalle tällä viikolla).

Enään kolmisen viikkoa lähtöön. Päivät vähenee, tekemistä on vielä paljon. Pitää tosissaan ruveta tekemään listaa vielä ostettavista tuliaisista ja miettiä mitä sitä pakkaa mukaansa vuodeksi (ei ole muuten helppoa se, sanon ma). Vielä pitäisi käydä otattamassa toinen annos Japanin aivokuume rokotuksista. Ja käydä kärsimässä loputkin hammaslekuri ajat. Tällä hetkellä parantelen hampaanpoisto kuoppaa. (Lähti viimeinenkin visuri. Särkee ja suu maistuu kuolemalle.) Rahaakin pitäisi vaihtaa. Ja hankkia matkatavara vakuutus vuodeksi. Ja hankkia adapteri. Ja ja... Niin paljon tekemistä ja niin vähän aikaa.

Ja ensi viikonloppu menee Tampereella pukuillessa. Toivotaan että sen jälkeen saisin vähän parempaa päivitystä aikaiseksi.